Laumaamme kuuluu siis kaksi corgi-rotuista koiraa ja laumanjohtajan paikkaa pitelen minä, omistaja Paula. Vapaa-aikani kuluu tehokkaasti liikunnan, koirien ja niiden yhdistelmien avulla ja se muu aika ollaankin sitten opiskelujen ja töiden parissa. Olen aktiivisesti mukana myös Oulun Koirakerhon toiminnassa tokojaoston puolella sekä toimin Welsh Corgi Seuran Pohjois-Suomen alaosaston puheenjohtajana. Viime vuonna suoritin tokon koetoimitsijakortin ja haaveena olisi suorittaa myös tokon koulutusohjaajakortti.

Vanhempi koiristani eli welsh corgi pembroke Leo (Frendlain's Lordi Leonardo), hoitelee pääosin kotikoiran paikkaa nautiskellen sylihoidosta sohvalla ja hyvästä ruuasta. Leon kanssa on aikoinaan käyty erilaisia naksu-, tokokursseja sekä agilityn alkeiskurssi, mutta Leon terveys on hieman reistaillut ja harrastaminen on ollut melko kausittaista. Leo on kaikenkaikkiaan se leppoisampi pakkaus tästä koirakaksikosta, sellainen ajatuksenlailla toimiva herrasmies. Lisää Leosta täällä.

Sohvi-neiti (Shiwacca Ci Campwaith), rodultaan welsh corgi cardigan eli kaksikon toinen puoli onkin aikalailla toista maata. Sohvi osaa itsenäisen ajattelun taidon ja toisinaan on ohjaajalla ollut sormi suussa neidin vinkeiden vuoksi. Tokoa olemme treenailleen kisatavoitteet kiikarissa ja muutamissa kokeissa olemme ehtineetkin käväistä. Agilityn alkeiskurssi tuli myös viime kesänä käytyä ja treenailemme ... ennen kaikkea hallintaa ja malttia! Virtaa tästä neidistä löytyy mukavan paljon ja harrastaminen on ollut erittäin hauskaa. Näyttelyissä Sohvi on pyörähdellyt mukavalla menestyksellä ja aijomme viuhahdella kehissä jatkossakin. Sohvi on sijoituskoirana Shiwacca-kennelistä ja aika näyttää mitä tästä koirasta oikein kehittyy. Lisää Sohvista täällä.

Nyt molempia corgeja omistaneena ja muiden koiriin tutustuneena voin sanoa sisäistäneeni näiden kahden hurmaavan rodun erot. Omien kokemuksieni perusteella pemut todella ovat vähän nöyrempiä, eivätkä niin "työkoiramaisia", vaan ennemminkin elämästä hieman leppoisammin nautiskelevia pötkylöitä. Pemustakin kyllä tarvittaessa poweria löytyy ja iloisia ne tuntuvat olevan aina. Cardi saattaa ehkä jo ulkomuodollaan antaa hieman juromman vaikutelman, mutta pidättyväisiä nämäkään koirat eivät laisinkaan ole! On vain cardimaista harkintaa olla juttelematta jokaiselle vastaantulijalle, toisin kuin esim. pemu-herrallamme on tapana ;) Tosin tuumaustauon jälkeen cardikin saattaa olla jo uuden tuttavuuden sylissä, ponkaista antamaan märkiä suukkoja tai maata selällään pitäen kurnutuksella säestettyä huomionhakuista esitystään...Melkoisia hauskuuttajia nämä nakit siis osaavat myös olla!

Mitä harrastamiseen tulee, omaa cardiani on ollut haasteellisempi kouluttaa, nakkipalkka kun ei ole ollutkaan aina se paras palkka. Motivointi ja viretilan kanssa pelaaminen ovat olleet asioita, joihin olen todella saanut paneutua. Kun ne oikeat langat ovat löytyneet, on haastavan pohjatyön tekokin tuntunut erityisen palkitsevalta. Eikä Sohvikaan varmasti mikään vaikea koira ole, minulla vain on ollut paljon oppimista yllä mainittujen asioiden suhteen.

Pemuni kanssa olen huomannut, että toistoja se kestää ruuan voimalla melkoisen monta, cardin jo kyllästyessä muutaman kertaan otetulla treenillä "ai taas tätäkö". Vaihtelevuus ja vietikkäämpi toiminta ovatkin olleet ne avainsanat kouluttamisessa ainakin meidän neidin kohdalla. Joka tapauksessa molemmat rodunedustajat ovat todella hauskoja ja valloittavia persoonia ja tosikoille en voi suositella laisinkaan ;)